Tiesitkö, että suurin osa tapaturmista ja niistä johtuvista kuolemista tapahtuu kotona ja vapaa-ajalla?
Blogi | SOS Akatemia 20.10.2025
Suomessa koulutetaan vuosittain noin 100 000 ensiapuosaajaa työpaikoilla. Tiesitkö, että suurin osa tapaturmista ja niistä johtuvista kuolemista tapahtuu kuitenkin kotona ja vapaa-ajalla?
Tämä paljastaa huolestuttavan epätasapainon ensiapuvalmiudessa.
Työpaikoilla ensiapuvalmius on kohtuullisella tasolla työlainsäädännön ansiosta. Kuitenkin lakisääteinen 5 %:n koulutusosuus voi jättää aukkoja, jos koulutettu henkilö ei ole paikalla onnettomuuden sattuessa. Yhden sairauspoissaolopäivän hinnalla voisi jo kouluttaa lisää ensiapuosaajia – se olisi investointi sekä työntekijöiden turvallisuuteen että yrityksen toimintakykyyn.
Suurin puute piilee kuitenkin siellä, missä sitä vähiten odottaisi: kotona ja vapaa-ajalla. Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan yli 80 % tapaturmista tapahtuu näissä ympäristöissä. Erityisesti nuoret (alle 20-vuotiaat) ja ikääntyneet (yli 60-vuotiaat) ovat pahimmin aliedustettuina ensiapukoulutetuissa, vaikka he ovat riskialtteimpia ryhmiä.
Miksi tämä kuilu syntyy?
Ensiapukoulutuksen volyymia Suomessa ohjaa pääosin työlainsäädäntö. Kun työtapaturmasuoja laajenee jatkuvasti (esim. etätyöhön), on valitettavaa, että koulutusjärjestelmä ei automaattisesti tavoita kaikkia kansalaisia. Ensiapu on elämäntaito, ei vain työpaikan velvoite.
Mitä voimme tehdä?
-
Levitä tietoisuutta: Kannusta perheenjäseniä ja ystäviä hankkimaan ensiaputaidot.
-
Hyödynnä työpaikan koulutus: Päivitä taitojasi säännöllisesti ja muista, että ne ovat hyödyksi myös vapaa-ajalla. Mikäli työpaikallasi ei ole ensiapuosaamista, pyydä järjestämään koulutusta.
-
Lataa 112 Suomi -sovellus: Kehota kaikkia lataamaan tämä sovellus puhelimeensa, erityisesti lapsia ja ikäihmisiä.
Suomi Pohjoismaiden heikoimpia – alle puolet saa elvytystä ennen ammattilaisten saapumista
Blogi | SOS Akatemia 16.10.2025
Tänään 16.10. vietetään Maailman elvytyspäivää. Sydänliiton tekemän Suomi elvyttää -kyselytutkimus antaa huolestuttavan kuvan. Kun muualla Pohjoismaissa maallikkoelvytys aloitetaan jo lähes kolmessa tapauksessa neljästä, Suomessa jäädään alle puoleen. Sydänpysähdystilanteessa jokainen minuutti ratkaisee – ja juuri ne ensimmäiset minuutit ovat meidän kaikkien käsissä.
Ero muihin pohjoismaihin on kylmäävä. Vain 47 prosenttia suomalaisista saa sydänpysähdyksen sattuessa apua paikalla olevilta maallikoilta ennen ensihoidon saapumista. Vertailukohtana Ruotsi, Tanska ja Norja, joissa elvytys aloitetaan 70 prosentin varmuudella, saavat Suomen näyttämään todelliselta takapajulalta. Euroopankin keskiarvo (58 %) on meitä selvästi korkeampi.
Miksi Suomessa epäröidään?
Miksi suomalaiset sitten jäävät muiden pohjoismaalaisten taakse? Sydänliiton "Suomi elvyttää 2023" -kyselyn mukaan suurin syy on epävarmuus.
Suurimmat esteet elvytyksen aloittamiselle:
-
Epävarmuus omasta osaamisesta (28 %): Pelko siitä, ettei osaa tehdä oikein.
-
Haluttomuus antaa puhalluselvytystä (22 %): Puhtaasti hygienian ja etäisyyden pitämisen kysymys.
-
Pelko aiheuttaa enemmän vahinkoa (15 %): Huoli siitä, että joku muu tekee jo jotain, tai että elvytys vahingoittaa potilasta.
On äärimmäisen tärkeää muistaa - elvytyksellä et voi tehdä enempää haittaa kuin tekemättömyydellä.
Sydänpysähdystilanteessa ihminen on jo kliinisesti kuollut ja rintakehän painelulla on vain voitettavaa. Jos puhalluselvytys tuntuu ylitsepääsemättömältä, painelu on elintärkein osa ja se tulee aloittaa välittömästi. Lisäksi Hätäkeskuspäivystäjä on aina tukena. Kun soitat hätänumeroon 112, päivystäjä antaa puhelimessa selkeät, määrätietoiset ohjeet elvytyksen aloittamiseen ja rytmiin – sinun tarvitsee vain kuunnella ja uskaltaa toimia.
Elvytystaito on kansalaistaito
Tilanteen korjaamiseksi tarvitsemme rakenteellisia muutoksia ja yhteisöllistä vastuunkantoa. Kuten Suomen Elvytysneuvostokin korostaa, elvytystaito on kansalaistaito.
Mitä voisimme oppia naapureiltamme? Euroopan Elvytysneuvoston mukaan toimintaa on kyetty parantamaan siten, että koulutusta on annettu koko yhteisössä – kouluista työpaikkoihin. Ruotsissa ja Tanskassa elvytyksen opetus on usein säännöllistä ja pakollista. Myös maallikkoauttajien kytkeminen osaksi avustusketjua esimerkiksi mobiilisovellusten avulla voisi nopeuttaa avun saamista.
Meidän on nostettava itsevarmuuttamme ja kurottava kiinni tuo 23 prosenttiyksikön ero, joka meidät erottaa muista Pohjoismaista. Se on tavoite, joka on saavutettavissa vain yhdellä tavalla: Kouluttautumalla ja ottamalla vastuu.
Älä pelkää, vaan toimi
Kun seuraavan kerran tilanne tulee eteen, muista: 47 prosenttia ei riitä. Jokaisella on kyky pelastaa henki. Ota elvytys- ja ensiapuosaaminen osaksi omaa elämääsi – sinä voit olla se, joka tekee eron elämän ja kuoleman välillä.
